Blogi

Numeroiden politiikkaa

Kotimaisessa julkisessa keskustelussa on viime aikoina käyty paljon kädenvääntöä talouden numeroista. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Helsingin Sanomien pääkirjoittajat toivat viime viikolla esiin huolensa Suomen julkisen sektorin (liian) suuresta koosta. Koko määriteltiin julkisten menojen suhteena bruttokansantuotteeseen. Julkisen sektorin koko näin määriteltynä on noin 57 prosenttia bkt:sta. Tästä saa helposti ajatuksen, että yksityisen sektorin koko olisi …

Numeroiden politiikkaa Lue lisää »

Vasemmistolaista ja oikeistolaista talousajattelua etsimässä

Päätin tänään mennä kuuntelemaan Kalevi Sorsa säätiön jokavuotisen tutkimus- ja politiikkapäivän antia. Tämänkertaisten päivien otsikko oli ”Valta kuuluu kansalle. Eurooppalaisen demokratian tulevaisuus”. Professori Bruno Liebhaberg kysyi esitelmässään, saadaanko EU:n demokratiavaje kurottua umpeen uusilla rakenteilla vai politiikalla. Tämä nosti mieleeni vanhan teeman, josta en ole moneen vuoteen puhunut: mitä eroa on vasemmistolaisella ja oikeistolaisella ajattelulla? Teema alkoi …

Vasemmistolaista ja oikeistolaista talousajattelua etsimässä Lue lisää »

Elämä työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymisen jälkeen

Riemuitkaa! Viime perjantaina Suomen yhteiskunnan keskeiset työmarkkinatoimijat onnistuivat saamaan aikaiseksi riittävän kattavan työmarkkinaratkaisun, joten Suomen hallitus ilmoitti, että se toteuttaa luvatut toimet työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi. Ilmeisesti Suomessa kovat aikarajat toimivat. Elokuussa kovan budjettiväännön jälkeen syntyi hyvin nopeasti tämä työllisyys- ja kasvusopimus. Nyt lähes kaikki työehtosopimukset syntyivät annetussa aikarajassa. Tämä ei näyttänyt koko ajan varmalta, …

Elämä työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymisen jälkeen Lue lisää »

Suomen poliittisen talouden viimeaikaisia muutoksia

Tämänkertainen blogimerkintäni on poikkeuksellisesti audiovisuaalinen. Kävin tänään pitämässä Tutkijaliiton Valta Suomessa -seminaarissa esitelmän otsikolla ”Talouden valta ja valta taloudessa: Suomen poliittisen talouden viimeaikaisia muutoksia”. Esitelmä ja sitä täydentävä diaesitys löytyvät alta. Esitelmän diat löytyvät täältä. Ville-Pekka Sorsa Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja Poliittisen talouden tutkimuksen seuran puheenjohtaja

Mitä on uusliberalismi?

Roope Uusitalo kirjoitti jokin aika sitten akateemiseen talousblogiin kirjoituksen, jossa hän käsitteli taloustieteen ja uusliberalismin suhdetta. Kirjoituksen keskeinen anti on se, ettei taloustieteen piirissä ole keskusteltu uusliberalismista vuosiin, eikä taloustiede ole uusliberaalia. Ja se, ettei Uusitalo itse ole uusliberaali (en tiedä, kuka häntä sellaiseksi on väittänyt). Uusitalon kirjoituksen aihe on hyvin mielenkiintoinen omasta näkökulmastani. Minulla …

Mitä on uusliberalismi? Lue lisää »

Taide, talous ja performanssin politiikka

Olin tänään puhumassa Kuvataideakatemian järjestämässä Skills of Economy -tapahtumassa talouden ideoiden, taiteen ja politiikan suhteesta. Tapahtumassa esiintyneet kollektiivit, kuten Visible Solutions OÜ ja Société Réaliste, haastavat upealla tavalla vallitsevan talousajattelun ristiriitoja ja utopioita. Esitelmäni perustui blogissa jo aiemmin mainitsemaani taloustieteen performatiivisuuden ideaan ja Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeutusregiimien teoriaan. Ajattelin kirjoittaa aihepiiristä lyhyeseti myös …

Taide, talous ja performanssin politiikka Lue lisää »

Työn tarjontaa – hinnalla millä hyvänsä?

Työn tarjonnan lisääminen on ollut yksi eniten toisteltuja talouspoliittisia toimenpide-ehdotuksia kotimaisessa keskustelussa viimeisen vuoden ajan. Erityisesti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pääjohtaja Juhana Vartiainen on profiloitunut työn tarjonnan lisäämisen äänitorvena viime aikoina. Ajatus työn lisäämisen tarpeesta ei tietenkään ole uusi kotimaisessa keskustelussa. Väestön ikääntymisen ja suurten ikäluokkien eläköitymisen tuottama huoltosuhteen tuleva heikentyminen nosti asian keskusteluun jo 1990-luvulla. …

Työn tarjontaa – hinnalla millä hyvänsä? Lue lisää »

Jatkuuko eurooppalaisten eläkkeiden yksityistäminen?

Olen tehnyt kuluvana vuonna paljon tutkimusta niin sanottujen julkisyksityisten eläkejärjestelmien poliittisesta taloudesta ja organisointitavoista. Viime vuosina yhteiskuntatieteelliset keskustelut eläkkeiden poliittisesta taloudesta ovat käsitelleet lähinnä eläkkeiden yksityistämistä. Suurimmassa osassa rikkaita ja vaurastuvia maita eläkejärjestelmiä on otettu viimeisen 30 vuoden aikana käyttöön kokonaan yksityisiä tai julkisesti rahoitettuja mutta yksityisesti hallinnoituja eläkkeitä.

Mitä on poliittinen talous ja miksi sen tutkimusta tulee edistää?

Poliittinen taloustiede on perinteinen yhteiskuntatieteiden haara, jota on opetettu Euroopassa jo 1700-luvulta lähtien. Poliittisella taloudella viitattiin tuolloin karkeasti ottaen julkisyhteisössä (polity) tapahtuvan taloudellisen toiminnan eli tuotannon ja vaihdon järjestämiseen. Talous (economy) viittasi alun perin antiikin ajan ymmärrykseen yhteiskunnan perusyksiköstä eli eräänlaisesta kotitaloudesta (oikos), joka piti huolta muun muassa elintarvikkeiden tuotannosta ja työnjaon järjestämisestä sukupuolten välillä.