Korkeaa asiantuntijaosaamista vaativat palvelut ovat nousemassa jälkiteollisen tuotannon keskeiseksi piirteeksi. Teollisuus on kiinnostunut erityisesti digitaalisiin laitteisiin kietoutuvista palveluista sekä sellaisten palvelukonseptien kehittämisestä, joilla on mahdollisuus skaalautua globaalisti pienellä pääomalla ja työvoimakustannuksilla. Samalla kun taloudessa arvon nähdään syntyvän yhä enemmän palveluista, perinteisiä teollisuudenaloja sekä hoiva- ja koulutusalaa on valtaamassa uusi teknologisoitumisaalto robotisaation ja koneälyn myötä. Suomesta on ennustettu häviävän kolmannes työpaikoista, joista valtaosa on tuotannon alojen työpaikkoja. Lisäksi palvelutalouden uusia kasvunäkymiä ja laajentumista haetaan yhä enemmän sieltä, mikä perinteisesti on koskenut yksityisen aluetta: vapaa-aikaa, itsensä toteuttamista työn ulkopuolella, elämäntapavalintoja ja ihmisten välisiä intiimejä tunnesiteitä.
Toistaiseksi Suomessa on varsin vähän pohdittu sitä, millaisia seurauksia palvelutalouteen siirtymisellä on työntekijöiden, työorganisaatioiden ja johtamisen kannalta. Oletamme, että perinteinen jako kognitiiviseen työhön ja ruumiilliseen työhön on lopullisesti murtunut jälkiteollisessa palvelutaloudessa, jossa asiantuntijoiden kompetenssien vaikuttavuus on yhä enemmän riippuvaista heidän vuorovaikutustaidoistaan, kyvystä esiintyä ruumiillisesti ja tulla tietoiseksi ruumiillisista voimavaroista. Perinteisesti ”pehmeinä” pidetyistä taidoista, kuten vuorovaikutustaidoista, on tulossa ”kovia” taitoja, koska pelkkä koulutus, muodollinen pätevyys ja pitkä työkokemus eivät riitä kilpailtaessa halutuista työpaikoista.
Ruumiillisuuden ymmärtäminen näyttäisi olevan avain sen käsittämiseen, millaista taitoa, osaamista ja asennetta palvelutalouden piirissä työntekijöiltä vaaditaan tai millaiset ruumiilliset piirteet heikentävät ihmisten työllistymistä palvelutalouden kovenevilla työmarkkinoilla. Ruumista ei voi palauttaa fysiologisiin, biologisiin, hormonaalisiin tai materiaalisiin mekanismeihin vaan se välttämättä sisältää yksilön elämään, kokemuksiin, persoonaan, tunteisiin, sukupuoleen, etniseen taustaan, kollektiiviseen toimintaan ja valtaan liittyviä ilmaisullisia piirteitä sekä kulttuurisia tapoja ja tottumuksia.
Kirja työnimeltään Työruumis jälkiteollisessa palvelutaloudessa käsittelee jälkiteollisen palvelutalouden luonnetta ja toimintaa ruumiillisuuden näkökulmasta. Olemme kiinnostuneita tarkasteluista, joissa analysoidaan eri palvelutalouden muotoja, ammatteja, toimialoja, työorganisaatioita, johtamista ja työhyvinvointia kehollisuuden näkökulmasta. Erityisesti toivomme uusia käsitteellisiä avauksia, joissa nivotaan yhteen ruumista teoretisoivat näkökulmat taloutta pohtiviin yhteiskuntafilosofioihin, kuten Marxin, Bourdieun, Arendtin, Deleuzen, Guattarin, Hardtin tai Negrin käsityksiin.
Keskustelut voivat kiinnittyä myös työn sukupuolittuneisuutta, affektiivista työtä, esteettistä työtä, emotionaalista työtä tai työn intimisaatiota koskevaan tutkimukseen. Kannustamme pohtimaan esimerkiksi seuraavia aiheita:
- eriarvoistuminen ja syrjäytyminen työmarkkinoilta ruumiillisuuden näkökulmasta
- työntekijöille tarjotut hyvinvointi- ja liikuntapalvelut ihanteellisen työruumiin muokkauksena
- teknologian ja kehollisuuden yhteen kietoutuminen eri ammateissa ja toimialoilla
- ruumiin merkitys palvelutalouden polarisaatiossa korkea- ja matalapalkkaiseen työhön
- ruumiillisuus asiakastyössä väkivaltatilanteissa
- minuuden tavaramuotoistuminen, brändäys ja markkinointi työnhaussa
- kehollisuuden ja aistimellisuuden rooli uudessa yrittäjä- ja start up-kulttuurissa
- globaali jälkiteollinen työnjako ruumiillisuuden näkökulmasta
- neurohakkerointi ja aivojen taloudellisen arvon lisääminen
- 2000-luvun terapiakulttuurin kääntyminen palveluteollisuudeksi
- biomonitorointi työruumiin hyvinvoinnin säätelyssä
- palveluiden pelillistyminen ja elämyksellisyys
- kehollisuus osana tiimityötä ja luovan organisaatiokulttuurin rakentumista
- ekologisuuden ja kehollisuuden nivoutuminen jälkiteollisessa taloudessa
Kirja-artikkelit voivat olla erilaisia aineistoja hyödyntäviä analyyseja, teoreettis-metodologisia lähestymistapoja tai näiden yhdistelmiä. Kirjan toimittavat Jaana Parviainen, Taina Kinnunen ja Ilmari Kortelainen.
Toivomme abstraktiehdotuksia artikkeleista (noin 500 sanaa) kirjan toimittajille 15.5.2014 mennessä osoitteeseen ilmari.kortelainen (at) uta.fi. Kirjoittajille ilmoitetaan päätöksestä 15.6.2014 mennessä. Kokopitkät artikkelikäsikirjoitukset lähetetään 30.10.2014 mennessä. Artikkelien osalta käytetään vertaisarviointimenettelyä. Kirjalle etsitään kustantaja syksyn 2014 aikana. Kirja ilmestyy vuoden 2015 aikana.
Kirja liittyy käynnissä olevaan Suomen Akatemian hankkeeseen “Työn kehollisuus jälkiteollisessa taloudessa” (The Working Body in the Post-industrial Economy, WORKBOD 2012-2014) http://theworkingbody.fi/.
Lisätietoja Jaana Parviainen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto,
yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö (jaana.parviainen (at) uta.fi).
Tutkimushankkeessa on myös avoinna tutkijatohtorin ma. paikka, jonka hakuilmoitus löytyy täältä: https://uta.rekrytointi.com/paikat/?o=A_RJ&jid=344