Aluksi Kansantaloudellisen aikakauskirjan päätoimittaja Antti Suvanto (Suomen Pankki) tekee lehden uusimmassa pääkirjoituksessaan (1/2016) kotimaisen talouskeskustelun kontekstissa harvinaisen eleen: hän avaa taloustiedettä koskevaa sosiologista tutkimusta ja esittää sen kautta laajempaa pohdintaa taloustieteen sosiaalisesta luonteesta taloustieteilijöiden omalla foorumilla. Hän tiivistää tutkimuksen annin toteamalla, että ”taloustieteilijät muodostavat ylimielisen, itsekeskeisen, hierarkkisen, taloudellisesti etuoikeutetun, miesvaltaisen ja imperialistisen klikin”. Kiitos samojen Lue lisää →

Davies, William (2015): The Happiness Industry:  How the Government and Big Business Sold Us Well-Being. Lontoo: Verso. 320 sivua. http://www.versobooks.com/books/1901-the-happiness-industry   Utilitarismin isällä Jeremy Benthamilla oli suuri unelma. Hänen unelmansa oli, että yhteiskunnan hallinnan tulisi perustua mahdollisimman suuren joukon mahdollisimman suuren onnellisuuden ajamiseen. Hän uskoi, että ihmisen toimintaa ohjasi vain kaksi ihmismielen herraa: mielihyvä ja kipu, pleasure Lue lisää →

Aluksi   Viime vuosina julkisuudessa on puhuttu paljon taloustieteen teoriaperinteiden ja koulukuntien eroista. Myös Poliittisen talouden tutkimuksen seura on osallistunut tähän keskusteluun peräänkuuluttamalla tarvetta taloustieteen monimuotoisemman opetuksen lisäämiseksi. Erityisesti vuosien 2007-08 kansainvälisen finanssikriisin ja eurokriisin myötä valtavirtaisen taloustieteen tulkinta- ja selitysmalleja ja politiikkasuosituksia on haastettu monilta eri suunnilta, kuten esimerkiksi taloustieteen jälkikeynesiläisten ja itävaltalaisten koulukuntien Lue lisää →

Automatka oli sujunut vuosikausia hienosti. Tuntui siltä, ettei loiva alamäki lopu koskaan, eikä polkimia tarvinnut käyttää. Aiemman kotimaisen auton tilalle hankittu eurovalmisteinen menopeli näytti toimivan hienosti. Sitten alamäki muuttui jyrkäksi ylämäeksi. Kävi ilmi, että auton kaasu oli rajoitettu tuhanteen kierrokseen minuutissa, eikä vaihdetta voinut ylämäessä vaihtaa. Lisäksi auton navigaattori alkoi vaatia saksaksi jarrun painamista, vaikka Lue lisää →

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esitti viime viikolla poliittisen talouden tutkijan korvissa varsinaiselta pommilta kuulostavan lausunnon. Liikanen totesi, että Talouden faktat eivät kuulu politiikan piiriin. Politiikkaan kuuluu se, mihin tärkeysjärjestykseen asioita laitetaan, se on vaaleissa ratkaistava. Ajattelin purkaa tämänkertaisessa blogikirjoituksessani Liikasen lausuntoa vähän tarkemmin. Motivaatio tähän tuli siitä, että vedän tällä viikolla järjestettävillä Politiikan tutkimuksen Lue lisää →

Heikki Niemeläinen nosti esiin (HS mielipide 3.2.) Saksan hyperinflaation tapauksen esimerkkinä siitä, miten katastrofaalisiin seurauksiin rahan painaminen pahimmillaan johtaa. Niemeläisen argumentti meni sikäli ohi HS:n sivuilla käydyn keskustelun osalta, ettei hänen kritiikin kohteena olleessa Jussi Ahokkaan kirjoituksessa (HS mielipide 29.1.) ehdotettu, että valtion toimintaa pitäisi rahoittaa rahaa painamalla. Ahokas lähinnä esitti, että rahapoliittisesti suvereeni valtio Lue lisää →

Aluksi Viime aikoina Suomessa on käyty kädenvääntöä siitä, pitäisikö aikapankkeja verottaa. Asiasta käyty keskustelu on ollut mielenkiintoista juridisesti ja poliittisesti.Verottaja on rinnastanut aikapankkitoiminnan mihin tahansa veronalaiseen vaihtotyöhön. Stadin Aikapankki taas on esittänyt, että verotus tuottaisi merkittäviä hyvinvointitappioita. Sen mukaan aikapankkien tavoitteena on helpottaa avun tarpeen ja tarjonnan kohtaamista ja kehittää kulttuuria yhteisöllisempään suuntaan. Samalla aikapankit vahvistavat sosiaalisesti Lue lisää →

Kotimaisessa julkisessa keskustelussa on viime aikoina käyty paljon kädenvääntöä talouden numeroista. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Helsingin Sanomien pääkirjoittajat toivat viime viikolla esiin huolensa Suomen julkisen sektorin (liian) suuresta koosta. Koko määriteltiin julkisten menojen suhteena bruttokansantuotteeseen. Julkisen sektorin koko näin määriteltynä on noin 57 prosenttia bkt:sta. Tästä saa helposti ajatuksen, että yksityisen sektorin koko olisi Lue lisää →

Päätin tänään mennä kuuntelemaan Kalevi Sorsa säätiön jokavuotisen tutkimus- ja politiikkapäivän antia. Tämänkertaisten päivien otsikko oli ”Valta kuuluu kansalle. Eurooppalaisen demokratian tulevaisuus”. Professori Bruno Liebhaberg kysyi esitelmässään, saadaanko EU:n demokratiavaje kurottua umpeen uusilla rakenteilla vai politiikalla. Tämä nosti mieleeni vanhan teeman, josta en ole moneen vuoteen puhunut: mitä eroa on vasemmistolaisella ja oikeistolaisella ajattelulla? Teema alkoi Lue lisää →

Tämänkertainen blogimerkintäni on poikkeuksellisesti audiovisuaalinen. Kävin tänään pitämässä Tutkijaliiton Valta Suomessa -seminaarissa esitelmän otsikolla ”Talouden valta ja valta taloudessa: Suomen poliittisen talouden viimeaikaisia muutoksia”. Esitelmä ja sitä täydentävä diaesitys löytyvät alta.     Esitelmän diat löytyvät täältä.   Ville-Pekka Sorsa Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkijatohtori ja Poliittisen talouden tutkimuksen seuran puheenjohtaja

Julkaisujen selaus