Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) on pohtinut blogissaan Ison-Britannian EU:sta lähtemistä koskeneen kansanäänestyksen tuloksia. Jutusssaan Vartiainen on – aivan oikein – havainnut, että exitin puolesta äänestäneet ovat olleet rakennerahastojen nettovoittajia. Jos asiaa tarkastellaan laajemmin, ovat lähtemistä äänestäneet alueet yleisemmin ottaen uudelleenjaon nettosaajia. Tämä on johtunut sekä sosiaaliturvasta että EU:n rakennerahastojen varoilla tuotettujen hankkeiden ja julkishallinnon hajauttamisen tuottamista jatkuvasta työllistämisestä. Vartiainen esittää, että näiden Lue lisää →

Aluksi Kansantaloudellisen aikakauskirjan päätoimittaja Antti Suvanto (Suomen Pankki) tekee lehden uusimmassa pääkirjoituksessaan (1/2016) kotimaisen talouskeskustelun kontekstissa harvinaisen eleen: hän avaa taloustiedettä koskevaa sosiologista tutkimusta ja esittää sen kautta laajempaa pohdintaa taloustieteen sosiaalisesta luonteesta taloustieteilijöiden omalla foorumilla. Hän tiivistää tutkimuksen annin toteamalla, että ”taloustieteilijät muodostavat ylimielisen, itsekeskeisen, hierarkkisen, taloudellisesti etuoikeutetun, miesvaltaisen ja imperialistisen klikin”. Kiitos samojen Lue lisää →

QE4people -aloite (suom. “elvyttävä kansalaisosinko”) on noussut viime aikoina vauhdilla esiin eri kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja osittain myös poliitikkojen agendalla. Selvitettäessä aloitteen merkitystä on huomattava ensinnäkin, että kyse on yhdestä nimestä kahdelle keskenään varsin erilaiselle poliittiselle idealle. Niitä yhdistää rahapolitiikan käyttö rahapolitiikan ulkopuolisten toimintojen rahoittamiseen, sekä määrällinen helpottaminen (quantitative easing, QE) -käsitteen retorinen hyödyntäminen. Ensinnäkin keskusteluissa Lue lisää →

Kun Poliittisen talouden tutkimuksen seuran perustamisesta pari vuotta sitten päätettiin, taustalla oli kaksi huomiota: talouskeskustelun yksiäänisyys sekä tarve luoda tilaa heterodoksiselle taloustutkimukselle. Julkisuus oli täynnä poliittisuuttaan piilottelevaa talouspuhetta, jota olisi tarpeen tarkastella nimenomaan yhteiskunnallisena toimintana. Virkamiehet pyrkivät hyvin aktiivisesti tuottamaan ihanteidensa mukaista yhteiskuntaa; minkä lisäksi osa taloustieteestä taas oli tottunut hyvin aktiivisesti mutta virheellisesti esiintymään Lue lisää →

Kenellekään ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, että nykyisen hallituksen myötä talouspolitiikka on ollut muutoksessa. Käänteen nimeäminen ei kuitenkaan ole yhtä itsestään selvää: olisi liian helppoa kuitata nykytilanne vain toteamalla, että finanssipolitiikka on entistä kiristävämpää (mikä toki pitää paikkansa), tai että hallitus on yleisviritykseltään oikeistolaisempi (mikä toki pitää paikkansa). Muutos on myös henkinen: talouskonservatiivit ovat nousseet Lue lisää →

1.Suomen hallitus leikkaa nyt ankarasti. Samalla leikkauspolitiikasta on tietysti tullut keskeinen yhteiskunnallinen puheenaihe, ja leikkausten vastustamisesta oppositiopolitiikan ydintä. Leikkaussuunnitelmat ovat olleet ennakoitua äkillisempiä, yllättävämpiä ja röyhkeämpiä. Kulunut kesä onkin ollut jo mielenosoituksia täynnä, ja suurprotesti leikkauksia vastaan on ovella. Leikkauspolitiikan merkitys ja leikkauspolitiikka tutkimuskohteena ovat kuitenkin monimutkaisempia kysymyksiä kuin mitä ”leikkauksen” käsite antaa ymmärtää. Julkista Lue lisää →

Davies, William (2015): The Happiness Industry:  How the Government and Big Business Sold Us Well-Being. Lontoo: Verso. 320 sivua. http://www.versobooks.com/books/1901-the-happiness-industry   Utilitarismin isällä Jeremy Benthamilla oli suuri unelma. Hänen unelmansa oli, että yhteiskunnan hallinnan tulisi perustua mahdollisimman suuren joukon mahdollisimman suuren onnellisuuden ajamiseen. Hän uskoi, että ihmisen toimintaa ohjasi vain kaksi ihmismielen herraa: mielihyvä ja kipu, pleasure Lue lisää →

Kuva: Ahmad Hammoud
(Creative Commons)

Nykyään suosittu journalismin muoto on tarkastella maailmaa toimittajan kokemuksellisen ”musta tuntuu” -filtterin läpi. Kyseinen tapa kirjoittaa helpottaa varmasti lukijan samastumista, mutta samalla se herkästi kärjistää ja tuo huonoja yhteiskunnallisen keskustelun ja analyysin puolia pintaan. Toimittaja Johanna Korhonen pohtii Helsingin Sanomien esseessään voisiko talous perustua kurin sijaan kiitollisuuteen. Korhonen kyseenalaistaa nykytalouden vaihtoehdottomuuden tuomalla esille, että maailmaan Lue lisää →

  Kysymys ”elvytyspolitiikkaa vai vaihtoehtoja kasvulle” esitetään vaihtoehtopolitiikan keskusteluissa usein. Monille kyse on periaatteellisesta valinnasta, tai laajemmin kysymyksestä siitä, mitä ”vaihtoehtoinen” talousajattelu tarkoittaa. Sekä elvyttävän talouspolitiikan että degrowth-ajattelun puolesta on käytetty paljon painavia puheenvuoroja, ja molempia ajattelutapoja taustoittava diagnoosi tuntuu vahvalta. Leikkauspolitiikka on merkinnyt voimakasta kurjistamista ja eriarvoisuuden tuotantoa, johon elvytyksellä voitaisiin vastata. Elvytyspolitiikkaa on Lue lisää →

Viime aikoina rahajärjestelmän poliittisuus on saanut uutta huomiota sekä akateemisessa kirjallisuudessa että kansalaisaktivismin saralla. On yleistyvä ajatus, että raha ei ole ainoastaan neutraali heijastuma vallitsevista tuotannon rakenteista vaan on läpeensä poliittinen kysymys, kuka rahan luomista hallitsee ja minkälaisiin instituutioihin rahajärjestelmä nojaa. Myös pitkittyvä talouskriisi on saanut ihmiset etsimään uusia ratkaisuja eri suunnilta. On hyvin luontevaa, Lue lisää →

Julkaisujen selaus